James Cook

James Cook oli erittäin merkittävä tutkimusmatkailija ja häntä pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen tärkeimmistä merenkävijöistä. Hän purjehti yhteensä kolme kertaa Tyynenmeren alueella ja kartoitti sen aikaisemmin tuntemattomia alueita. Hän teki myös huomattavan määrän muistiinpanoja erilaisista kasveista, eläimistä, kansoista ja paikoista. Nämä muistiinpanot auttoivat huomattavasti näiden alueiden kansan- ja luonnontieteellistä tuntemusta 1700-luvun Euroopassa.

Hän ansioitui erinomaisena merenkävijänä ja kartoittajana Ison-Britannian merivoimien alaisuudessa työskennellessään. Hän tarkasti kartoittamansa Newfoundlandin rantaviivan ansioista hänet määrättiin johtamaan tutkimusmatkaa Tyynellemerelle. Matkan tarkoituksena oli alun perin tehdä tähtitieteellisiä mittauksia kartoituksen lisäksi ja vaikka tässä ei täysin onnistuttukaan oli matka todellinen menestys.

Ensimmäisellä matkalla mukana oli 85 merimiestä ja upseeria. Tämän lisäksi mukaan tuli yhdeksän tiedemiestä, mukaan lukien suomalainen Herman Spöring, josta tuli tällä matkalla myös ensimmäinen Australiassa ja Uudessa-Seelannissa käynyt suomalainen. Matkan tarkoituksena oli myös löytää Etelä-Manner, jonka olemassaolosta ei vielä tuona aikana ollut muuta tietoa kuin huhupuheita.

James Cook teki myös ensimmäisenä merenkävijänä paljon töitä keripukin ehkäisemisen eteen. Keripukki on C-vitamiinin puutostauti, joka tuona aikana oli usein kohtalokas monelle merenkävijälle. Cook huolehti mahdollisimman hyvin miehistön C-vitamiinin saannista ja otti aina mukaansa maihinnousupaikoilta tuoreita vihanneksia. Vaikka keripukkia esiintyikin edelleen miehistön keskuudessa, kukaan ei enää kuollut siihen.

Retkikunnan matka eteni ja he pysähtyivät monilla eri saarilla matkan varrellaan kuten Tulimaassa, Tahitissa, Huahinessa, lukuisissa pienissä saarissa ja lopuksi Australiassa. Matkallaan Australiaan ja Uuteen-Seelantiin he kaartoivat jonkun matkaa etelämpää kohti etsien sen tuntematonta mannerta, mutta eivät kuitenkaan löytäneet mitään ja jatkoivat matkaansa.

Cook oli erittäin kiinnostunut eri saarten elämästä. Hän oli aina ystävällinen alkuasukkaille, tutki mielenkiinnolla saarten luontoa ja ei antanut oudoimpienkaan asioiden hätkähdyttää. Juuri nämä ominaisuudet tekivätkin Cookista niin hyvän tutkimusmatkailijan. Palattuaan takaisin tältä matkaltaan Cook ylennettiin komentajakapteeniksi. Matkasta kirjoitettiin paljon sanomalehdissä, mutta niissä keskityttiin enemmän erilaisiin sensaatioihin, vaikka Cook itse olisi toivonut pääasian pysyvän uusissa löydöissä.

Toinen ja kolmas tutkimusretki

Toinen ja kolmas tutkimusretki

Cook lähetettiin pian ensimmäisen tutkimusmatkansa jälkeen uudelle retkelle. Tällä kertaa tarkoituksena oli taas löytää Etelä-Manner, jotta se saataisiin Britannian haltuun. Tällä kertaa Etelään päästiinkin melko pitkälle, vaikka itse mannerta ei löytynytkään. Vastaan tuli paljon jäävuoria ja jäistä aluetta. Cookin miehistö kärsi paljon paleltumisia tuolla alueella. He jopa hieman närkästyivät, sillä Cook halusi tutkia aluetta tarkemmin vaikka siellä liikkuminen laivalla olikin erittäin vaikeaa.

Tällä tutkimusretkellä pysähdyttiin taas monelle saarelle ja uusiakin löydettiin. Tällä kertaa Cookin tiedot keripukin ehkäisemisestä olivat niin kattavia, ei taudista ei kärsitty lainkaan. Tietoa saatiin kerättyä todella merkittävä määrä lisää ja sitä pidettiin suuressa virallisissa piireissä, vaikka tällä kertaa itse matka ei saanutkaan samanlaista median huomiota kuin aikaisemmin.

Kun Cook vuonna 1776 lähti kolmannelle ja viimeiselle tutkimusretkelleen, elettiin maailmassa hieman levotonta aikaa. Erilaiset sodat vallitsivat Amerikassa ja ne vaikuttivat myös Cookin tutkimiin saariin. Cook oli kuitenkin niin arvostettu tutkija, että monet sen ajan suurvallat lupasivat antaa täyden rauhan hänen tutkimusretkelleen eivätkä häiritä sitä.

Cook menehtyi Havaijilaisten tappamana vuonna 1779. He joutuivat erimielisyyksiin ja se johti kahakkaan missä Cook sai surmansa. Vaikka havaijilaisilla olikin suuri kunnioitus Cookia kohtaan ja he jopa surivat hänen kuolemaansa, he selittävät kuoleman esi-isiensä ennustusten täyttymisenä. James Cook on todellinen historian sankari, sillä hän jätti jälkeensä uskomattoman määrän tärkeää tietoa, mitä ilman emme tänä päivänäkään tietäisi kaikkea Tyynenmeren kansoista ja elämästä.